Koht on joulu. Ja koko ajatus siit et vietän joulun ilman äitiä pelottaa mua. Mulla on muutenkin äskettäin ollu paljon flashbackkei siit yöstä ku äiti kuoli. Ja syy lienee siinä et olin viimenen ihminen joka näki sen elossa. Pidin äidin kädestä kiinni ja näin sen viimeset hengenvedot. Oon nii orpo ja yksinäinen olo. Mulla ei oo ollu aikaa surra tai mitää ja kaikki kasaantuu päälle. Jos saisin vaa selvitettyy mun pään ennen joulua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti